Bassovahvistimen mikitys - Kokeellinen tutkimus

Tavaksi on jo tullut nauhoittaa basso suoraan soittimesta sisään ja vetää se vasta koneella mahdollisesti Revalverin läpi. Nyt kun vahvistin oli välillä kotona niin käytin yhden illan yleishyödyllisesti testaamalla eri mikkejä ja mikin paikkoja.

Soitin: 5-kielinen Soundgear jossa on aktiivielektroniikka. Napuloiden asennot: vola tietty täysillä, basso- ja keskiäänisäätimet keskiasennossa, diskantti täysillä, mikinvalitsin kokonaan kaulamikillä.

Vahvistin: on Warwick CL, 150-wattinen combo jossa on (kaiketi) 12" pääelementti, diskanttitorvi ja kaksi bassorefleksiputkea. Kaikki nakulat neutraalissa asennoissa ja volaa sen verran kun kerrostalossa kehtaa pitää.

Nauhoitin ensin riffin linjasta sisään ja soitin takaisin vahvistimelle jolloin jokainen otto oli varmasti samanlainen ja kädetkin vapautuivat säätämiseen.

Mikrofonin valinta Ensin testasin eri mikrofoneja. Perimätieto sanoo että SM57 on omiaan hommaan. Eikun testaamaan. Asensin mikrofonit vuorollaan samaan paikkaan, kohtisuoraan kartion keskipisteen kohdalle sormenleveyden päähän ritilästä. (ritilästä kartioon on matkaa 7 cm). Ääninäytteellä kuullaan: suora signaali AKG C1000S Shure SM58 Shure SM57 Mikitetty soundi rouskahtaa mukavammin kuin suora, mutta taajuusvaste on tässä hieman epämiellyttävä. Pienoisena järkytyksenä kaikki mikit kuulostavat ainakin tämän korvaan aivan samalta. C1000S:ssä on ehkä aavistuksen enemmän diskanttipäätä. Sama ilmiö toistui myös muissa mikitysasennoissa. Mikäpä siinä: vähemmän kombinaatiota testattavana.	Ääninäyte 1
Varmuuden vuoksi vielä spektrometrin läpi (ilmainen Voxengo SPAN): Ihan matalimmilla taajuuksilla näkyy eroja mutta siellä spektrometri ei ole kovin luotettava. Aivan korkeimmat taajuudet eivät edes näy kuvassa. Pieniä eroja näkyy lähinnä presenssitaajuuksilla 3k-6k alueella, erityisesti 4k ympäristössä. Vaan ei kuulu. Hulappa-luppa.
Etäisyys Tiukimman soundin kait saa lähimikityksellä, vaikkei se studiossa häiriön minimoimiseksi olekaan välttämätöntä. Käytin C1000S:aa ja aloitin sormenleveyden päästä ritilästä, jälleen kohtisuorassa ja osoittaen kartion keskipisteeseen. 5 sekunnin jälkeen (1 kierto) vedin mikkiä hitaasti taaksepäin noin metrin päähän. Volyymi on metrin päässä 15dB pienempi kuin lähituntumalla, jonka kompensoin volyymiautomatiolla vertailun helpottamiseksi. Sen lisäksi että diskantteja tulee lisää mitä kauemmaksi mennään (johtuen SM57:n suuntakuviosta ja lähiefektistä), välillä kuuluu mielenkiintoisia vaihe-efektejä. Kauempana myös taustasuhina ja huonekaiku tulevat esille. Olohuonekaiku ei sovi bassoon, joten lähimikitän jatkossakin.	Ääninäyte 2
Paikka Lopuksi vielä haetaan mikille hyvä paikka. Jos elementtejä on useampia, mikki pitäisi kuulemma suunnata suoraan johonkin niistä. Väliasennoissa voi tulla vaiheongelmia. Käytin C1000S:ää ja asensin sen kohtisuoraan asentoon sormenmitan päähän ritilästä. suora signaali kartion keskellä kartion ja torven välissä torven keskellä bassorefleksiputken keskellä putken ja torven välissä suora signaali Vähän kun equa käyttelis! Herää pieni epäilys onko mikin säätö turhaa vai voisiko saman efektin saada aikaan taajuuskorjaimella. Mitään pahoja vaiheongelmia en jälleenkään kuule.	Ääninäyte 3

Henkilökohtaisena suosikkiasentona testistä selvisi bassorefleksiputken lähistö. Jos mikkiä osoittaa vähän diskanttitorveen päin, saadaan basson ja vahvistimen säätöihin koskematta melkeinpä normaali soittosoundini: basso täysillä, keskiäänet pois, diskantti täysillä. Hyöty?

takaisin